Kategoria: Ruoka

Julkaistu

Ravintolahailaitit

Muutamia mieleenpainuneita ravintolakäyntejä parin viime kuukauden ajalta:

Salve

Salven silakkaparvi toimii. Perunamuusissa on voisilmä, eikä silakoitakaan missään kasvisrasvassa paisteta.

Tori

Tori on kaupungin paras maksapaikka. Lukuisia kertoja erinomainen satsi on vedetty ja joka ainut kerta maksa on ollut priimaa niin kypsyydeltään kuin muutenkin. Inari viestittää paraikaa listan muuttuneen kesää vasten ja uusi kanapasta, jugurttinen passion-hedelmä, on oikeasti hyvää. www.tori.fi

Veeruska

Inari hinkusi Veeruskan kasvis-ohukaisia ja sinne siis mentiin. Simon kanssa vedettiin loistavat paistetut muikut neulaosastolta. Jälkkäriksi hyvä suklaafondant, ei Demon tasoa mutta hyvä kuitenkin.

Soul Kitchen

Löysimme mestan hieman jälkijunassa, mutta ehkä hyvä niin, alkuaikojen kokemukset eivät ole kuulemma olleet parhaasta päästä. Nykyjään paikka tuntuu olevan vireessä, palvelu on ensiluokkaista ja ruoka on kautta linjan hyvää. Kattilallinen siskonmakkarasoppaa toimii jopa hikisenä kesäpäivänä. Kohtuuhinnat ja Janne keittiössä!
www.soulkitchen.fi

Zio Pepe

Ensivisiitillä meininki yltyi raivokkaaksi kun eräs juopottelemassa ollut pariskunta piti rauhoittaa hovin toimesta poliisin tuloon saakka, mutta ruoka on hyvää. Lähiöpitserialta näyttävä paikka on ymmärtääkseni samassa omistuksessa töölöläisen Benjam”s Bistron kanssa ja linja on ehkä aavistuksen rennompi täällä Kampissa. Erikoisuuksista nostettakoon esiin spaghetti alle vongole, jossa simpukat ovat kuorissaan. Hyvää settiä kohtuuhinnalla.

Chartier

Pariisi. Perinteinen paikka jossa väki pakataan pöytiin optimoiden tilankäyttö, tilaus ja lasku kirjoitetaan pöytäliinaan ja ruoka on hyvää ja halpaa ( kahden hengen alku- ja pääruoat, kaffit aveceilla ja pullo hyvää viiniä – 60€). Ehdottomasti tsekattava sillä suunnalla maailmaa, vaikka löytyykin matkaoppaasta. www.restaurant-chartier.com

Julkaistu

Milkin tulinen kalasuuppi

[Löysin kovalevyltä allaolevan reseptin melko tarkkaan kolmen vuoden takaa. Pitääkin taas testata]

  • vaaleaa kalaa, siikaa, kuhaa, ahventa tms
  • 1 nahaton file / annos. järki käteen
  • kalalientä (itse tehty on tietenkin parasta, sanovat, mutta kuutio tai fondi käy paremmin kuin hyvin)
  • 5-10 siitakesientä / annos (kuningaskamaa, käy melkein minkä tahansa kanssa)
  • sipulia
  • valkosipulia
  • chiliä (määrä ja tulisuus maun mukaan)
  • purjoa (5cm / annos)
  • persiljaa

    • Kyseinen ruokalaji syntyi useamman viikon itämaisen keittonälän myötä. Kipakassa pakkasessa ja muutamana krapulapäivänä on tehnyt aivan tolkuttomasti mieli jotain kirkasta itämaista tulisoppaa mutta ei ole sitten viitsinyt vaivautua ravintolaan nauttimaan kyseisestä herkusta. Viitteeksi hieman surffailua netissä ja japanilaisen keittokirjan selailua ja päädyin oheiseen ratkaisuun mieleni tyydyttämiseksi. Raaka-aineiksi valitsin varmasti lähikaupasta (ei Siwa) löytyviä elintarvikkeita ja niitä voi saatavuuden mukaan myös monipuolistaa tuolla kasvisosastolla. Kala nyt tietenkin vaatii sen että kaupasta löytyy kalatiski mutta eihän sitä kaukaa tarvitse hakea. Tämä tulinen soppa maistuu erinomaisesti joko lounaaksi sellaisenaan tai hieman snadimpana annoksena alkupalaksi.

    Jollei pakastimesta satu löytymään kalaa (hehheh) eikä ahti ole tarjonnut antejaan, suuntaa tutulle kalatiskille. Varmista että file on nahaton ja ruodoton (kalatiskin heppu kyllä duunaa pyynnöstä). Tällä varmistat helpon ja nopean käsittelyn himassa.

    Paista kalat ensin hyvässä rasvassa kuumassa pannussa, itse käytän nokaretta voita ja oliiviöljyä. Eikä sitten lähdetä vaeltelemaan lieden äärestä kauas, tämä on liki sekunttipeliä, kala ei pitkää höökää tarvitse puolta kohden. Mausta kalat suolalla kun kyljet saavat hieman väriä. Kalat pois pannulta odottelemaan vuoroaan.

    Tässä välissä kannattaa laittaa liemi porisemaan. Yhteen annokseen riittää 1 kuutio ja 1/2 l vettä hieman kasaankeitettynä. Uskoisin puolikkaankin kuution piisaavan annosta kohden. Liemen sekaan nakataan silputtua persiljaa semmoinen passeli kourallinen. Jos haluaa hieman extra-tulisuutta, liemen sekaan voi laittaa hieman silputtua chiliä tai jotain topakkaa soosia. Makea chilikastike on testattu toimivaksi vaihtoehdoksi tällä kohtaa. Liemi saa hissukseen porista hieman kasaan.

    Toisella levyllä lisätään sitten äsken käytettyyn kalapannuun (älä ihmeessä pese välissä!) oliiviöljyä, silputut sipulit, valkosipuli ja chili. Öljyä saa olla jonkin verran, se saa hienosti makua sipuleista ja chilistä ja maustaa myöhemmin soppaa. Hieman väriä näihin ja sitten sekaan pitkittäin ohuiksi n. 5cm pituisiksi suikaleiksi leikattu purjo ja suht isoiksi jätetyt siitakesienet. Annetaan lämpöä hetken, ideana on että purjo jää rapeaksi ja sienet vetävät hieman makua itseensä.

    Samalla kun rehuja paistetaan, aloitetaan annosten kasaaminen. Fileet murretaan (pysyvät paremmin kasassa kuin leikaten) 5-10 cm mittaisiksi paloiksi ja kasataan syvälle lautaselle tai soppakulhoon. Kalakeon päälle kaadetaan kasvikset ja öljy pannulta. Kalaliemi kaadetaan reunoille niin että keko keskellä jää hieman pinnan yläpuolelle. Komeus viimeistellään tuoreella persiljalla.

    Variaatioina soppaan voi lisätä kauden kasviksia tai tehdä koko setti ilman kalaa. Tässä tapauksessa kasvisten määrää tietenkin lisätään ja liemen voi vaihtaa kasvisliemeen ja kyseessä onkin sitten aivan eri keitto.

    Julkaistu

    Pinaatti-kana Indian style

    Hienoa, ulkona 10° pakkasta ja navakka tuuli. Tähän väliin sopii hyvin helppo resepti erinomaisesta pinaatti-kanasta Intian tapaan.

    Hanki lähikaupasta (ei automarketista) reilu satsi tuoretta pinaattia. Tuore pinaatti menee reilusti kasaan kypsennettäessä, joten ei kannata pelästyä isoakaan säkkiä. Esimerkiksi kaksi Dole -pussia on ihan hyvä määrä. Pakaste tms. pinaatti ei oikein käy, kokeiltu on. Osta samalla myös marinoimattomia broilerin rintafileitä. Esimerkissämme käytän kolmea filettä. Soosiosastolla pitäisi olla tandoori-tahnaa (täällä pidetään Rajahin mediumista), punaista tai vihreää curry-tahnaa ja purkki kookosmaitoa. Tuolla alla on tarkempi lista tarveaineista, mutta muut pitäisi löytyä joka kodista.

    Aloita homma siivoamalla broikut ja paloittelemalla ne reilunkokoisiksi paloiksi. Selainen peukalonlevyinen on aika hyvä, nuo valmiit file-suikale -setit ovat allekirjoittaneen mielestä liian ohuita. Ruskista kuumalla pannulla, mausta ruskistuneet biitit suolalla, pippurilla ja parilla teelusikallisella curry-tahnaa ja siirrä pois pannulta.

    Kanojen käristyessä siivoa pinaatti; isommat ruodit ja muuten heikon näköiset yksilöt pois. Pinaatit voi jättää varsin kookkaiksi, yleensä en pieni juuri lainkaan kuin ehkä ihan suurimpia. Pilko sipuli parin sentin suikaleiksi. Broilereiden valmistuttua kuullota hieman sipuleita ja sitten pinaatit pannuun. Hetken kääntelyn jälkeen nämä menevät melko pieneen tilaan ja alkavat muistuttaa jotain muuta kuin tuoreita pinaatinlehtiä. Mausta suolalla. Sekoita kasviksiin kaksi ruokalusikallista tandoori-soosia, lisää hyvin sekoitettu kookosmaito ja kanabiitit. Annan muhia riisinkeiton ajan kannen alla aina välillä sekoittaen. Lisää jossain välissä vielä ruokalusikallinen tai pari tandoori-tahnaa maun mukaan.

    Koko hommaan pitäisi tuhlata korkeintaan pari tuntia, mutta tunnissakin voi selvitä jos on oikein hyvin organisoitu.

    Nautitaan jasmiiniriisin kanssa hyvässä seurassa kylmänä päivänä.

    Täydellinen lista raaka-aineista:

  • 3 kpl broilerin file, marinoimaton
  • iso pussi tuoretta pinaattia
  • iso sipuli
  • jasmiiniriisiä
  • tandoori-tahnaa
  • punaista tai vihreää curry-tahnaa
  • suolaa
  • mustapippuria
    • Julkaistu

    Pihvi juusto-poro -täytteellä

    Pari viikkoa sitten sunnuntain visiitti Inarin kanssa Salvessa paistettujen silakoiden merkeissä poiki mainion idean pihviin. Salven listalla oli Koskenlaskijan pihi, naudanulkofile täytettynä Koskenlaskija-juustolla ja savuporolla. Itsenäisyyspäivän kunniaksi sitten väsäsin seuraavanlaisen aterian, joka todettiin erittäin hyväksi Inarin ja allekirjoittaneen taholta.

    Alkupalaksi kylmäsavuporo-bruschetta. Halkaise tomaatit, poista siemenosastot ja pilko hakkelukseksi (tavoitteena siis sellainen tomaattimurska-tyyppinen koostumus). Lisää hieman silputtua kylmäsavuporoa, valkosipulia, oliiviöljyä, hieman balsamicoa, suolaa ja mustapippuria ja jääkaappiin hetkeksi maustumaan. Paahda hyvää maalaisleipää sopivina siivuina vaikka pannussa, hiero valkkarinkynnen puolikkaalla, levitä siivuille hyvä satsi soosia ja päälle hieman revittyä villirucolaa.

    Pääruoaksi hyvää mureaa naudan ulkofilettä. File paksuiksi siivuiksi ja tässä tapauksessa kyseessä oli sen verran mukavan kokoinen köntti, että laitoin piffit vielä puoliksi. Fileeseen varovasti tasku kapeateräisellä veitsellä, taskuun ohut siivu kylmäsavuporoa ja Koskenlaskijaa (laitoin vielä mukaan 12kk Manchegoa, kun sattui olemaan). Muitakin juustoja kannattaa kokeilla, mutta Koskenlaskijasta en luopuisi. Piffit kuumalle pannulle voihin ja mukavasti väriä kummallekin puolelle, mausteeksi suolaa ja pippuria. Sitten pannuun mukaan purkki kermaa ja hetki muhittelua (kunnes juustot ja poro antavat makua soosille). Soosia voi ryhdistää esim. hyvällä konjakilla tai Jallulla. Tsekkaa maku ja sitten onkin valmista.

    Lisäke-bataatit: kuori, vedä noin sentin siivuiksi, uunipellille, päälle oliiviöljyä, suolaa ja pippuria ja sitten uuniin noin 20-30 minuutiksi. Bataatit ovat hyviä kun pinta alkaa saada kunnolla väriä. Ihme vihannes.

    Hyvä ateria melko pienellä vaivalla. Pitänee joskus ottaa Salvessa heidän versionsa ja vertailla.

    Ainekset pääruoassa:

  • voimakasta Koskenlaskija-sulatejuustoa
  • 12kk kypsytetty Manchego
  • kylmäsavu-poro -siivuja
  • mureaa naudan ulkofilettä
  • kermaa
  • bataatti
  • oliiviöljyä
  • voita
  • suolaa, mustapippuria
    • Julkaistu

    Tori muuttui

    Ravintola Tori yllätti allekirjoittaneen ja Inarin perjantaina todella. Kaikki kalusteet oli raijattu uusiksi Artekista, Aallon suunnittelemat pöydät ja tuolit. Astiasto oli myös laitettu uusiksi, Iittalaa ja Arabiaa. Eritoten Essence-viinilasit tuovat jännää tyyliä rentoon mestaan.

    Inarilla hyppäsi sydän kurkkuun kun myös ruokalista oli uusittu. ”Onko vanha kanapasta (salvia) palannut listalle?”. Ei ollut, mutta Torin kanapasta oli muuttunut jogurtti-minttu -soosille ja testatusti hyvä. Ei tosin vanhan ”oikean” kanapastan veroinen, mutta hyvä kuitenkin. Minttu kuulemma alkaa hieman jo tympimään annoksen loppupuolella, mutta alas meni kuitenkin. Punajuuripihvit ovat palanneet listalle, uutena on lohipasta. Suurin järkytys oli punaisen Tommasin putoaminen listalta. Pari pulloa löytyi vielä hyllystä ja sitä nautittiin, todennäköisesti viimeistä kertaa. Inari käy onneksi ensi lauantaina testaamassa kaikki listan punkut, josko sieltä löytyisi korvaajaa tälle punaviinien diesel-mersulle.

    Kaikenkaikkiaan positiivinen nostatus sisustuksen ja kattauksen osalta. Listan muutokset otetaan aina vastaan jännityksellä, mutta hyvin ovat toistaiseksi pärjänneet edellistä kanapastaa lukuun ottamatta.

    Julkaistu

    Tsekattu: Toscanini Klaus K:ssa

    Torin oltua eilen aivan tukossa, osuimme Inarin kanssa kevyelle illalliselle trattoria Toscaniniin (www.toscanini.fi) Klaus K -kompleksissa. Ravintola oli avattu sattumalta torstaina ja näinollen tilaa oli vaikka kuinka.

    Helsingissä on käsittämättömän vaikea lähteä perjantaina (tai lauantaina) käymään syömässä varaamatta pöytää etukäteen. Olisi todella mukava voida kävellä sisään ja saada ruokaa jos siltä tuntuu tietämättä mielihalujaan viikkoa etukäteen. No, saapa nähdä miten Toscaninin varaustilanne kehittyy kun sana paikan aukeamisesta kiirii.

    Tarjoilijamme, Kämp Gallerian Zen Sushi:sta Inarille tuttu, oli hyvällä tavalla ystävällinen ja tarjoutui mm. suosittelemaan viinit valitsemiemme ruokien mukaan niistä viineistä joita vielä oli jäljellä.

    Inari söi tattirisoton pancettalla ja kapriksilla. Itse söin pappardelle jänis ragú -pastan. Risotto oli vetinen ja hieman tympeän makuinen. Annos oli lisäksi melko pieni. Pasta vaikutti siltä että hetki on vietetty lampun alla, mutta ihan ok kuitenkin. Viineissä kävi parempi tuuri, jänispastan kanssa suositeltu Barolon punkku oli oikein hyvää ja passelia, samoin Inarin merlot.

    Jälkkäriksi otimme molemmat saman satsin: sitruunapiirakkaa ricotta-vaahdolla, espressot ja perusgrappaa. Tämä satsi toimi kuin häkä. Piirakka oli suorastaan erinomaista, pintaan oli poltettu sokeria rapeaksi kuoreksi, rinnalla oli sitruunaslaisseja ja slaissien päällä ricottavaahto. Huippukamaa. Grappoja muuten löytyy ihan ok valikoima.

    Lista oli miellyttävän suppea, kaikissa sektioissa oli päivän annos, joka mahdollistaa vaihtelun. Listalla on myös muutama varsin kohtuuhintainen menu, joka voisikin olla ensi kerran kokeilu.

    Palvelu oli hieman hidasta vaikka kaikille seurueille olisi ollut melkeinpä oma tarjoilija ja naapuripöydissä sekoiltiin välillä kun eri tarjoilijat kävivät kyselemässä samoja vuoronperään. Veikkaan kuitenkin että meininki paranee kun homma saadaan kunnolla käyntiin. Henkilökunta vaikuttaa kuitenkin lupaavalta, esim. yksi kundi oli Toscanasta ja heitti fudisläppää naapuripöydän AC Rooma -fanin kanssa. Täytyy käydä kuukauden kuluttua tarkistamassa tilanne.

    Julkaistu

    Kanapasta v1

    Tänään tein ensimmäisen yrityksen Ravintola Torin perinteisen salvia-kanapastan rekonstruoimiseksi. Inari on uuden listan myötä valitellut että kanapasta on vaihdettu ja uusi ei maistu hyvältä, joten vanha pitää jotenkin saada aikaiseksi. Mietimme ja maistelimme kunnes vaikutti suhteellisen hyvältä. Aivan kohdalleen ei kuitenkaan osuttu. Salvia, valkosipuli, sitruuna ja kirkastettu voi olivat soosissa oikeita elementtejä, mutta suhteet olivat vielä hakusessa.

    Vinkkejä ensi kertaan:

  • reilusti enemmän salviaa
  • enemmän valkosipulia
  • kana parilapannulla juuri ennen tarjoilua
  • jotenkin makua kanaan, mahdollisesti marinadiin edellisenä päivänä

    • Muuten siis oltiin varsin hyvin tonteilla, kirkastettua voita, sitruunaa, oliiviöljyä, parmigianoa jne. Ensi kerralla päästään taas pari askelta lähemmäksi.